Kielitietoisuus Kreikan arkaaisella ja klassisella ajalla

• Myyttisenä kulta-aikana vallitsi universaali kieli ihmisten ja eläinten – ja jopa puiden ja kivien välillä
• Universaali kieli oli täysin läpinäkyvää ja kaikki ymmärsivät toisiaan
• Zeus lähetti Pandoran kostona Prometheukselle mm. tulen varastamisesta taivaasta ja antamisesta ihmisille
• Pandoralle annettiin ihmisääni ja taito kertoa valheita ja petollisia tarinoita
• Ihmiskieli peräisin Pandoran lippaasta, kuten monet muutkin vaivat ja vitsaukset (jollaiseksi ihmiskieli luettiin)
• Ihmiskieli oli hopeakauden ja sen jälkeisten kausien tuotos
• Ihmiskieli syntyi, kun ihmiset erotettin jumalista
• Kommunikaatio jumalten kanssa siirtyi savuun, tuoksuihin ja eläinuhreihin
• Ihmiskieli oli epätäydellinen, tulkinnanvarainen ja sitä saattoi käyttää huonoihin tarkoituksiin
• Monikielisyys ei ollut toivottua ja oli niinikään ihmiskielen ikävä ominaisuus

Platonin mietteitä kulta-ajasta

• Ihmiset puhuivat eläinten kanssa – tämä oli hyvä asia
• Kieli oli itsestäänselvyys – lahja jumalilta
• Kieli oli heti täydellinen, eikä kehittynyt. (→ ei ajatusta kielellisestä diakroniasta)
• Platon mietti, oliko kulta-ajan universaali kieli kuitenkin alkeellista, jos eläimetkin puhuivat sitä
  → Platon päätyi siihen, että aiheet olivat triviaaleja eikä tätä kieltä voinut käyttää filosofoimiseen
• Platon teki eron filosofisen ja arkikielen välillä. (Tähän eroon palataan monta kertaa! Tärkeä!)